Suojeluskuntatalo

Joensuun suojeluskunta anoi vuonna 1937 kaupungilta ra-kennusalaa vuokrattavaksi Ilosaaresta. Suojeluskunnan käy-tössä oleva talo, Pielisjoenlinna viereisessä Niskasaaressa, oli jäämässä pieneksi järjestön kasvavan toiminnan vuoksi. Suojeluskunta halusi joko laajentaa vanhaa taloa, tai sit-ten rakennuttaa uuden ajanmukaisen kivisen talon Ilosaa-reen. Rakennushanke oli tarkoitus rahoittaa pääsääntöisesti avustuksilla ja rahankeräyksillä kansalaisilta ja yrityksiltä. Ra-hankeräystalkoisiin arpajaisten muodossa suojeluskunta oli ryhtynyt jo vuonna 1936. Lokakuussa 1936 suojeluskunta lanseerasi suurarpajaiset jonka tuotolla talo rakennettaisiin. Arpajaiset eivät sujuneet suunnitellusti sillä suojeluskunta lykkäsi rakentamisen aloittamista keväällä 1939 talousvaikeuksien vuoksi ja myöhemmin alkava sota keskeytti suun-nitelmat lopullisesti eikä rakennusta koskaan rakennettu.

Ypyät suunnittelivat urallaan kolme suojeluskuntataloa, Helsinkiin, Joensuuhun ja Ilomantsiin, mutta yksikään niistä ei toteutunut.

Suojeluskuntatalot olivat lähes aina klassismin piirteitä huokuvia sillä funktionalismiin liitettiin usein vasemmistolaisia ja toisaalta kansainvälisiä aatteita. Nämä aatteet sotivat suojeluskuntien oikeistoradikaalia isänmaallisuutta korostavaa ideologiaa vastaan.

Ensimmäinen Suomeen rakennettu funktionalistinen suojeluskuntatalo oli Erkki Huttusen suunnittelema Rauman suojeluskuntatalo, joka valmistui vuonna 1933.