Sortavalan rautatieaseman vesitorni

Venäläiset olivat räjäyttäneet talvisodan pommituksissa Sortavalan rautatieaseman vesitornin. Rautatiehallitus teki uuden vesitornin rakentamissopimuksen Sortavalan kaupungin kanssa, ja uusi vesitorni rakennettiin vuoden 1942 lopussa vanhan vesitornin paikalle Airanteenkadun päähän rata-alueelle.

Vesitornin piirustuksina käytettiin rautatiehallituksen rakennusosaston arkkitehdin Jarl Ungerin vuonna 1935 piirtämiä suunnitelmia.

Ungerin piirustusten mukaisia vesitorneja rakennettiin useita ympäri Suomea. Ensimmäinen näistä vesitorneista rakennettiin Riihimäelle vuonna 1935. Sortavalan maistraatille esitetyt vesitornin piirustukset olivat itse asiassa juuri Riihimäelle suunnitellun vesitornin piirustukset, piirustuksissa vain kohde ”Riihimäki” oli yliviivattu ja korvattu Sortavalalla. Näitä Ungerin piirtämiä vesitorneja rakennettiin lisäksi Pieksämäelle (1945), Toijalaan (1945), Ouluun (1950) ja Tampereelle (1952).

Ungerin vesitornityyppi on mielenkiintoinen sekoitus klassismia ja funktionalismia. Klassismista kertoo symmetrisyys ja punatiilen koristeellinen käyttö säiliötilojen julkisivumateriaalina. Funktionalismista taas säiliötilan ovaalimuoto, joka kertoo rakennuksen käyttötarkoituksen, punatiilellä verhotun yläosan sisällä on kaksi ympyränmuotoista 50 kuutioista vesisäiliötä vierekkäin. Vesitorni on tunnistettavissa ulkoapäin juuri vesitorniksi. Vesitorni on kokonaiskorkeudeltaan lähes 20 metriä ja leveydeltään noin 13 metriä.