Rajavartiokoulu

Rajavartioinnin taso oli 1920-luvulla vähintäänkin epäilyttävää, koska suhde puolustusvoimiin ei ollut vielä muodostunut kiinteäksi. Rajavartiosto koulutti ja värväsi itse henkilökuntansa ja pätevyys oli vaihtelevaa. Ajatus rajavartiolaitoksesta annettiin vuonna 1932.

Tämä mahdollisti uudenlaisen rajavartioinnin kehittämisen. Yksi rajavartioinnin kehittämisen alueita oli koulutuksen järjestäminen tuleville rajavartioille.

Lieksan rajavartiokoulu aloitti toimintansa vuonna 1933 Höytiäisen varuskunnassa Onttolassa, koska Lieksassa ei vielä tuolloin

ollut sille omia tiloja. Samana vuonna rajavartiostojen esikunta osti Viitala-nimisen tilan Dimitrinniemeltä (Nykyisin Timitranniemi), johon oli tarkoitus rakentaa rajavartiokoulu sekä sijoittaa Joensuun rajavartioston toinen rajavartiokomppania. Rakennustyöt Timitranniemellä aloitettiin kesällä 1934 ja alueen rakennukset valmistuivat seuraavan vuoden toukokuussa. Alueelle rakennettiin kolmikerroksinen kasarmirakennus, upseeri-, aliupseeri- sekä varasto- ja hevostallirakennukset. Rajavartiokoulu Onttolasta pääsi muuttamaan uuteen taloon loppuvuodesta 1935. Hiukan aikaisemmin taloon oli jo muuttanut rajavartiokomppania.

Ensimmäinen rajavartiokoulun peruskurssi alkoi Lieksassa uudessa talossa tammikuussa 1936. Oppilaita kurssilla oli 71, joista 57 sen läpäisi. Kursseista tuli erittäin suosittuja, vuoden 1937 kurssille oli hakijoita 800, näistä vain 80 hyväksyttiin. Mielenkiintoinen kuriositeetti oli se, että kursseille ei mielellään otettu miehiä Suomen itäosista eikä raja-alueiden kunnista. Heidän katsottiin olevan jääviä rajamiehen ammattiin.

Lieksan rajavartiokoulun kasarmin arkkitehtuuri on jyhkeän linnamaista ja klassisismin piirteitä omaava. Kuitenkin ulkoseinien laajat puhtaat ja rapatut pinnat, pidättäytyminen ornamentiikasta ja selkeästi erottuvat rakennusmassat luovat kuvaa uuden arkkitehtuurin keinoista. Päärakennusrnassasta nouseva torniosa, jossa on suuri pyöreä ikkuna, viestittää symbolisesti rakennuksen käyttäjistä, valvova silmä.