PITKÄRANNAN KANSAKOULU

Pitkärannan uusi kansakoulu valmistui marraskuussa 1939. Koulu sijaitsi Pitkärannan keskustaan vievän maantien varrella, loivasti kohoavassa rinteessä, josta oli upeat maisemat Laatokalle.

Rakennuttajana toimi rakennusmestari Gunnar Hellman, rakennuksen suunnittelijasta ei ole tietoa.

Koulu on kolmikerroksinen, kokonaan kivestä rakennettu uusklassismin ja funktionalismin tyylipiirteitä sekoittava koulurakennus.

Pääjulkisivu näyttäytyy kolmikerroksisena, josta ensimmäinen kerros on kellarikerros, koska rakennus on rinteessä. Pääjulkisivun klassisoivaa symmetrisyyttä korostavat ikkunanauharivistöt ja rakennuksen keskellä sijaitseva portaalilla korostettu pääsisäänkäynti.

Rakenuuksen takapihan puoleinen julkisivu on huomattavasti pelkistetympi.

Ensimmäisessä eli kellarikerroksessa sijaitsivat keskuslämmityslaitos, polttoainevarasto, keskuskeittiö, vahtimestarin asunto, sauna ja pukuhuone, talouskellarit, käsityöluokka, maalaushuone sekä käymälät. Toisessa kerroksessa sijaitsivat neljä luokkahuonetta, kanslia, kirjasto sekä johtajaopettajan asunto. Asunto käsitti kolme huonetta ja keittiön. Kolmannessa kerroksessa sijaitsivat juhla- ja voimistelusali, kolme luokkahuonetta sekä opetusvälinehuone.

Pitkärannan kansakoulu on tyypillinen esimerkki kouluarkkitehtuurista 1930-luvun lopulta. Samankaltaisia, klassismin ja funkiksen teemoja yhdisteleviä, kouluja rakennettiin ympäri Suomea.

Koulutalojen yleisilme perustui 1920-luvun klassismiin, se viestitti arvokkuudesta, oppineisuudesta ja kurinalaisuudesta. Funktionalismin myötä koulutaloihin tuli enemmän selkeyttä, puhdaslinjaisuutta

ja käytännöllisyyttä. Ikkunat suurenivat, valoa ja raitista ilmaa saatiin enemmän luokkahuoneisiin. Tilajärjestely muuttui niin, että luokkahuoneet jakautuivat pitkien käytävien varrelle. Näin oppilaat saatiin liikkumaan sisään ja ulos tarmokkaammin.