Pielisjärven Osuusliikkeen laajennus

Torstai-illaksi oli Pielisjärven Osuusliike r.l. kutsunut kauppalanvaltuuston ja kauppalanhallituksen jäsenet sekä eräitä muita vieraita, joiden joukossa sanomalehtien paikalliset edustajat, tutustumaan uuteen liiketaloonsa. Kutsua olikin varsin lukuisasti noudatettu ja määräaikaan kerääntyi Osuusliikkeen uuteen tilavaan ravintolasaliin noin 30 henkilöä. Kun vieraat oli lausuttu tervetulleiksi, lähdeltiin toimitusjohtaja Mattii Pehkosen opastuksella tutustumaan uuden, entisen jatkoksi rakennetun liiketalon eri osastoihin, kuten leipomoon, myymälöihin, jäähdyttämöön, sekä varastoonkin. Kierroksella totesivat vieraat yksimielisesti kaikkialla vallitsevan järjestyksen ja siisteyden tunnun.

Suunniteltaessa ruokatavaroiden säilytyspaikkoja, on ilmeisesti varoja säästämättä otettu huomioon täydellisen hygieenisyyden vaatimukset. Myöskin leipomo on alallaan miellyttävä nähtävyys ja sen valkoinen puhtaus sekä uudenaikaiset lämmitys- ym. koneistot takaavat moitteettomat valmisteet.

Kierrokselta palattua kutsuvieraat ohjattiin kauniisti katettuun päivällispöytään, jonka antimiin käytiin käsiksi. Aterian aikana puhui ensiksi toimitusjohtaja Matti Pehkonen lausuen vieraat liikkeensä tervetulleiksi. Samalla selosti hän lyhyesti niitä syitä, jotka pakottivat liikkeen laajentamiseen nykyiseen kokoonsa. Vieraiden puolesta vastasi puheeseen valtuutettu, fil. maisteri Veli Lumiala kiittäen kutsusta tähän miellyttävään tilaisuuteen, johon oli keräännytty sekä korostaen kauppalan asukkaiden tyytyväisyyttä Pielisjärven Osuusliikkeen uudistuksiin, jotka osoittavat parhainta halua palvella kuluttajapiirejä ensiluokkaisesti ja jotka uudistukset ovat olleet tarpeen vaatimia. Vielä puhui osuusliikkeen hallintoneuvoston puheenjohtaja, maanviljelijä H. J. Vänskä, joka huumorin höystämässä puheessaan toivotti vieraat tervetulleiksi sekä toi ilmi eräitä näkökohtia mm. osuustoiminnan ja yksityisyritteliäisyyden välisissä suhteissa.

Myöskin puhuivat mv. Mikko Riikonen ja toimittaja O. Muikku. Päivällinen, joka sinänsä oli todistus korkeasta ravintolakulttuurista, nautittiin sitten keskustellen kaikesta nähdystä ja kuullusta. Pyysimme toimitusjohtaja Pehkosta kertomaan meille hiukan lähemmin niistä syistä, jotka tekivät uuden liiketalon tarpeenvaatimaksi. Saimme kuulla seuraavaa:

-Tulevaisuutta silmälläpitäen oli meidän ryhdyttävä toimintaamme tehostamaan. myöskin ruokalavarakaupan asianmukaiseen, nykyajan vaatimuksia täysin vastaavaan kuntoon saattamiseen oli kiinnitettävä huomiota.

-Leipomotuotteiden myynti nousi myymälöissämme siinä määrin, että oman leipomon rakentamista voitiin ajatella. Kun asiakkaammekin jatkuvasti kehoittelivat leipomoa hankkimaan, katsottiin välltämältömäksi sen perustaminen. Myöskin ravintolassa tilanpuute muodostui sietämättömäksi, joten sitäkin oli pakko laajentaa. Ruokatavaraosasto ei myöskään enää vastannut sellaisia vaatimuksia, joita voidaan asettaa niin moninaisia tavaroita myyvälle myymälälle, kun ruokatavaraosastommekin on. Näistä seikoista johtuen katsottiin välttämättömäksi uuden liiketalon rakentaminen entisenjatkoksi.

Uuteen taloon sijoitettiin leipä- ja maitomyymälä, käsivarasto ja jäähdyttämö, lihamyymälä, paloitteluhuone sekä leipomo varastohuoneineen, toiseen kerrokseen ravintolahuoneisto jäähdyttämöineen. Talo on varustettu keskuslämmityksellä, vesi- ja viemärijohdoilla ja koneellisilla jäähdyttämöillä.

Uuden talon valmistuttua tulee entinen myymälähuoneisto uudistettavaksi niin, että osastoryhmien järjestys muuttuu kokonaan, elintarvikkeet sijoitetaan entisen ravintolan paikalle, sitten sekatavara-, kangas-, jalkine- ja valmisvaate-osastot, rautaosasto tulee vanhan ruoka-osaston paikalle. Näin järjestäen saadaan kaikki ruokatavarat yhteen ryhmään ja tuleekin huoneisto sen jälkeen kun vanhan talon kalustaminen ensi kesän kuluessa saadaan toteutetuksi, vastaamaan varsinkin ruokatavarakauppaan nähden suuretkin vaatimukset.

Uudistukset ovat sitoneet paljon pääomia, mutta velvollisuutemmehan on palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla ja kun toimintamme on varustettava tulevaisuutta silmälläpitäen, uskomme uudistuksen koituvan asiakkaitternme hyväksi. Kysyimme sitten uudisrakennuksen valmistumisen vaiheita.

-Uudisrakennuksen rakentaminen toteutettiin seuraavassa järjestyksessä:

Sitten kun osuuskunnan kokouksessa 8.5. -37 hyväksyttiin S.O.K:n rakennusosaston laatimat piirustukset, pyydettiin, sanomalehdissä ilmoittaen, urakoitsijoilta tarjouksia. Määräaikaan jätti 4 urakoitsijaa kirjalliset tarjoukset. Johtokunta 12. 6. päätti antaa urakan rakennusmestari H. R. Toippaselle Kajaanista, Mk. 1. 025. 000:- hinnasta, urakkasopimuksen ja työselityksen mukaisilla ehdoilla. Urakkasopimus allekirjoitettiin 14. 6. ja urakoitsija aloitti työt 17. 6. Rakennustöitten ylivalvojana oli rakennusmestari S. Kärkkäinen ja vakinaisena valvojana rakennusmestari A. Miettinen.

Perustustyöt valmistuivat 23. 7. Muuraus aloitettiin 27. 7. ja päättyi 24. 8. Tavanmukaiset harjannostajaiset pidettiin 10. 9., vesikatto valmistui 20. 9. ja ulkorappaus 29. 9. Sisärappaus alkoi 4. 10. Lopputarkastus oli 22. 12.

Aliurakoitsijana suoritti Hankkija keskuslämmitys-, sähkö-, vesijohto- ja viemärityöt, sekä asenti jäähdytyskoneistot. Myöskin leipomon uunin ja koneistot toimitti Hankkija. Kattotyöt teki V. Utriaisen levysepänliike. Kilven asenti Neonvalo Jokimaa. Myymäläkalustot teki Lieksan Puunjalostustehdas ja ravintolan kalustot Salon Puuteollisuus. Ravintolan hellan toimitti Suomen Uuni Oy. Ravintolan lattiat ja portaat päällysti Suomen Gummitehdas Oy. Pesupöydät toimitti Sorsakosken Tehdas.