Lieksan työväentalo

Lieksan nykyinen työväentalo on järjestyksessä kolmas työväentyötalo samalla paikalla, Pielisentien ja Asematien risteyksessä.

Ensimmäinen työväentalo paloi vuonna 1920 ja sen paikalle rakennettu suuri, korkealla näköalatornilla varustettu työväentalo paloi Lieksan suurpalossa vuonna 1934. Palo, joka tuhosi lähes 60 rakennusta ja jätti 200 ihmistä kodittomaksi, sai tiettävästi alkunsa juuri tämän työväentalon savupiipusta lentäneestä kipinästä, joka sytytti räjähdysmäisesti lähistön puurakenteiset ja pärekattoiset talot.

Paloalue täytyi uudelleen kaavoittaa palon jälkeen, ja siksi rakennustoiminta tällä alueella oli hiljaista muutaman vuoden palon jälkeen. Vuonna 1935 Pielisjärven Yleinen Osuusliike rakennutti kuitenkin kivisen, funktionalistisen, kaksikerroksisen myymälärakennuksen samalle kohtaa kuin missä palanut työväentalo sijaitsi. Osuusliikkeellä oli ollut myymälätilat palaneessa työväentalossa Pielisenkadun puoleisella julkisivulla.

Uutta työväentaloa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1938 ja valmistui se vuoden 1939 alussa. Pitkä Asemakadun suuntainen työväentalo rakennettiin kiinni Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen myymälään, ja näin nämä kaksi toimijaa olivat yhdessä jälleen.

Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen rakennuksen oli suunnitellut arkkitehti George Jägerroos Kulutusosuuskuntien Keskusliiton rakennusosastolla.

Työväentalon piirustukset tilattiin myös Kulutusosuuskuntien Keskusliiton rakennusosastolta. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Pauli A. Salomaa.

Rakennuksessa sijaitsi suuri teatteri- ja juhlasali, jossa permannolla oli 275 paikkaa ja parvella 84 paikkaa. Toisessa kerroksessa sijaitsi kahvila ja ravintolasali, joka sijaitsi Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen kiinteistön puolella. Kellarikerroksessa sijaitsi näyttelijöiden pukuhuoneita, kulissivarasto, suihku tilat, kokoushuone ja suuri harjoitussali.

Työväentalo liittyi saumattomasti yhteen Osuusliikkeen aiemmin valmistuneen rakennuksen kanssa nurkassa sijaitsevan massiivisen savupiipun ja työväentalon kaarevan kulmauksen ansiosta.

Osuusliikkeen puoli korotettiin ja laajennettiin 1950-luvulla. Siihen lisättiin kolmas kerros ja harjakatto. Tämä muutos pilasi rakennuksien matalan horisontaalisen ilmeen.