FUNKIS
KARJALASSA

Viimevuosisadan alussa ja 1930 -luvulle tultaessa niin Pohjois-Karjala kuin myös tuolloin Suomelle kuulunut Laatokan-karjala olivat vahvasti maaseutuvaltaisia alueita. Rakennuskanta muodostui lähes yksinomaan matalista, puusta rakennetuista taloista. Talot edustivat usein ns. talonpoikaisnikkarityyliä, joilla ei voitu katsoa olevan varsinaista suunnittelijaa tai suunnittelun taustalla olevia periaatteita. Ainoastaan harvat julkiset rakennukset ja aikansa suurmiesten rakennuttamat asuintalot oli rakennettu kivestä usein kertaustyylejä lainaten ja kopioiden.
Saksasta ja Keski-Euroopasta 1920-luvulla alkanut arkkitehtuurin modernisoituminen sai sisäisen ja ulkoisen muotonsa ja ideologiansa funktionalismin muodossa. Suomeen funktionalismin aallot iskeytyivät voimallisimmin 1930-luvulla ja nämä aallot vaimenivat toiseen maailmansotaan tullessa.

Funktionalismi oli täysin uusi, ennennäkemätön tyyli ja tapa rakentaa kuin mihin ihmiset olivat tottuneet. Tyyli ei ainoastaan tuonut kirkonkylän raitille valkoista, koristeista riisuttua kuutiota; se samanaikaisesti pakotti ihmiset uuden ajan, modernismin, kynnykselle. Sillä tuskin mikään muu rakennustyyli on pystynyt luomaan niin suurta kontrastia menneeseen rakennuskantaan kuin mitä funktionalismi teki viimevuosisadan alkukymmenillä.
Funktionalismista tuli myös merkittävä osa kaupan, ja erityisesti osuuskaupan, luomaa yrityskuvaa. Yrityskuva rakentui oleellisesti uuden arkkitehtuurin varaan, funktionalistinen kaupparakennus loi puitteet kaupan spektaakkelille ja ohjasi mainonnan visuaalisia ärsykkeitä asiakkaiden suuntaan. Tänä vuosikymmenenä luotiin Suomessa mainonnan ja markkinoinnin uusia lähestymistapoja, joita uusi arkkitehtuuri tuki ja vahvisti.

Funkis Karjalassa –sivusto esittelee Pohjois-Karjalan ja Laatokan-Karjalan alueiden funktionalistista arkkitehtuuria sekä modernin mainonnan ja kaupanteon dynamiikan muutosta 1930-luvulla.