KISAPIRTTI

Wärtsilän Teräs Oy perusti tehtaan työntekijöiden urheiluharrastusta tukemaan Wärtsilän Teräs Ry -nimisen voimistelu- ja urheiluseuran.

Seuran ja koko tehdasyhteisön tarpeisiin rakennettiin urheilukenttä ja sen laidalle urheilutalo Kisapirtti. Urheilutaloa ryhdyttiin rakentamaan hirsirakenteisena vuoden 1935 syksyllä.

Rakennus alkoi olla lähes valmis huhtikuussa 1936, kun se syttyi tuleen ja paloi kivijalkaa myöten. Asiasta suoritettiin poliisikuulusteluja mutta palon syttymissyy ei koskaan selvinnyt. Tehtaan johto ei palosta lannistunut vaan päätti rakennuttaa uuden rakennuksen tiilistä. Uutta taloa ryhdyttiin rakentamaan vauhdilla, sillä uusi Kisapirtti valmistui palaneen tilalle jo lokakuussa 1936. Uusi Kisapirtti otettiin vastaan näyttävin juhlallisuuksin, joka jopa radioitiin.

Uuden rakennuksen suunnitteli arkkitehti Uno Ullberg, ja sanottiin, että Kisapirtistä sukeutui tuon ajan Karjalan upein urheilulinna.

Rakennus ei palvellut vain urheilun tarpeita, vaan oli se myös samalla paikkakunnan monitoimisali. Rakennuksen alakerrassa sijaitsi 20 metriä pitkä, 10 metriä leveä ja 5 metriä korkea voimistelu- ja juhlasali. Sali palveli ensisijaisesti voimistelua ja sinne oli asennettu ajanmukaiset voimistelutelineet. Sali muokkautui myös elokuvien, että näytelmien pitopaikaksi seitsemän metrisen syvennyksen ansiosta. Elokuvia esitettiin keskiviikko- ja sunnuntai-iltaisin. Näyttämön alapuolella sijaitsi painijoille tehty harjoittelusali sekä peseytymistilat. Suihkuihin tuli sekä kylmä- että lämminvesi.

Alakerrassa oli myös ravintolahuone, josta johti käynti urheilukentän puolelle ulos terassille. Toisessa kerroksessa sijaitsivat talonmiehen asunto sekä kerho- ja kirjastohuoneet.

Rakennus tuhoutui lähes täysin hyökkäyssodassa vuonna 1941.

Välirauhan aikana oli tarkoitus ryhtyä rakentamaan uutta taloa mutta sitä ei koskaan ehditty aloittaa. Rakennuksesta on nykyään (vuonna 2016) jäljellä enää lähes täysin luhistunut runko, josta voi tunnistaa vaivoin alkuperäisen rakennuksen muotoja. Rakennuksen päädyssä sijainnut puolipyöreä erkkeri, jossa sijaitsi pääsisäänkäynti, on korvattu jossain vaiheessa päätykolmiolla varustetulla erkkerillä. Myös tasakallo on muutettu harjakatoksi.