JAAKKIMAN KUNNANTALO

Jaakkiman kunnanvirastot sijaitsivat vaatimattomassa vuonna 1845 rakennetussa puutalossa. Tämä ei enää riittänyt vastaamaan kunnan palveluiden tarvetta, ja sen vuoksi kunnalle ryhdyttiin suunnittelemaan uutta toimitaloa. Vuonna 1937 kunnanvaltuusto päätti virallisesti aloittaa hankkeen. Rakennushanketta toteuttamaan valtuusto perusti rakennustoimikunnan. Uutta kunnantaloa varten tilattiin kuudet eri luonnokset arkkitehti Viisteeltä, Lankiselta, Löyskältä ja Paalaselta sekä rakennusmestari Siikoselta ja Fahleniukselta.

Valtuusto ohjeisti rakennustoimikuntaa, että rakennus ei saisi tulla maksamaan ainakaan huomattavasti yli miljoonaa markkaa, ja että huonejärjestykseen ja tarkoituksenmukaisuuteen on kohdistettava pääpaino. Lisäksi rakennuksen tuli vaikuttaa ulkoapäin rauhalliselta ja arvokkaalta.

Helmikuussa 1938 rakennustoimikunta esitti valtuustolle arkkitehtien Löyskän ja Lankisen luonnospiirustukset. Valtuusto valitsi toteutettavaksi Toivo Löyskän suunnitelmat. Toukokuussa 1938 talon urakoitsijaksi valittiin Mikko Meriläinen.

Rakennus valmistui heinäkuussa 1939 suuren vihkiäistilaisuuden saattelemana. Juhlatilaisuuteen osallistui noin 400 henkeä maaherra Arvo Tanner mukaan lukien.

Paikallinen lehdistö kirjoitti rakennuksen olevan tarkoituksenmukainen, valoisa ja suunniteltu moniksi vuosiksi eteenpäin. Lehdistö kuitenkin huomautti, että paikallisista ihmisistä rakennus vaikuttaa liian suureelta ja komealta pienen kunnan toimitaloksi.

Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsi lämmityslaitteisto, sauna, pesutupa, kaksi majoitushuonetta ja kaksi autotallia. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi suuri eteishalli, jonka reunoilla olivat kunnallislautakunnan esimiehen huone, arkistohuone ja kassaholvi. Toisessa kerroksessa sijaitsivat suuri valtuuston istuntosali, tarjoilutilat, keittiö, kätilön ja sairaanhoitajattaren huoneistot sekä talonmiehen asunto. Ullakolla oli vesisäiliö, johon vesi pumpattiin säskömoottorilla läheisestä kaivosta.

Rakennuksen arkkitehtuuri vastaa valtuuston sille antamaa ohjetta; se on rauhallinen ja arvokas. Rakennus sijoittuu jylhän klassismin ja funktionalismin välimaastoon. Ehkäpä arkkitehti on ajatellut, että puhtaasti funktionalismilla ei voisi saavuttaa arvokkuutta ja rauhallisuutta, minkä ajatuksen tosin saman aikaisesti Suojärvelle valmistunut kunnantalo kumoaa. Jaakkiman kunnantalossa on paljon samankaltaisuutta Huuhanmäen varuskunnan esikuntarakennuksen kanssa.