Hotelli-ravintola Jokela & elokuvateatteri Kino-Karjala

Hotelli-Ravintola Jokela on yksi Joensuun tunnetuimmista rakennuksista, ei kuitenkaan arkkitehtuurin perusteella vaan rakennuksessa toimineen ravintola Jokelan vuoksi, joka toimi samalla paikalla vuodesta 1934 vuoteen 2011, ollen Joensuun toiseksi pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ravitsemusliike. Pisimpään on toiminnassa ollut ravintola Joensuun kaupungintalossa toiminut ravintola, vuodesta 1914 alkaen.

Tori- ja Niskakadun kulmassa sijainneen tontin, ja siinä sijainneen kuusi huoneisen puurakennuksen, ostivat yrittäjät Maria ja Heikki Inari vuonna 1934. He aloittivat siinä kahvila-ravintola Jokelan toiminnan.

Vuonna 1936 Inarit rakennuttivat komean klassisen kolmikerroksisen kivirakennuksen samalle tontille, Niskakadun puolelle. Rakennus, jonka arkkitehtuuri henkii Art Decoa ja klassismia, toimi Joensuun ensimmäisenä yleisenä saunalaitoksena. Rakennuksen kellarissa ja ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat saunatilat, sekä parturikampaamo. Kahdessa ylimmässä kerroksessa oli asuinhuoneistoja. Rakennus tunnettiin nimellä jokikylpylä, ja valmistuttuaan se on varmaan tehnyt juhlallisen vaikutuksen pienen kaupungin asukkaisiin.

Uusi Jokela

Heikki Inari haki rakennuslupaa rakentaa uusi kahvila-ravintola vanhan puurakennuksen tilalle vuonna 1939. Vanhaa puurakennusta ei kuitenkaan purettu kokonaan, vaan siitä pyritiin säilyttämään joitain osia ja rakenteita. Uusi hotelli-ravintola Jokela sekä elokuvateatteri Kino-Karjala hautasi osan vanhaa puutaloa sisäänsä.

Hotelli-ravintola Jokelaan tuli toiseen kerrokseen 12 hotellihuonetta ja alakertaan kahvila-ravintola. Elokuvateatteri Kino-Karjalaan mahtui 334 katsojaa. Inareiden uuden liiketalon piirustukset laati arkkitehti Aulis E. Hämäläinen Helsingissä.

Rakennuskompleksi koostuu kahdesta eri osasta, elokuvateatterista ja hotelli-ravintolasta. Rakennusosat ovat kiinni toisissaan, ja ne erotti toisistaan korkea palomuuri. Niiden välillä ei ole sisäpuolista yhteyttä. On mielenkiintoista, että nämä kaksi yhteen liittynyttä kompleksia erosivat myös arkkitehtuuriltaan, vaikka sitä on vaikea havaita ulkoisesti rakennuksen viime hetkisestä ulkoasusta.

Hotelli-Ravintola Jokelan puoli on hirsirakenteinen, jonka ulkoseinät olivat rapatut. Elokuvateatterin puoli oli kokonaan uusi rakennus, ja siksi se on kivirakenteinen. Hotelli-ravintola Jokelassa on korkea aumakatto, ja elokuvateatteri Kino-Karjalassa on erittäin loivasti viettävä pulpettikatto. Ravintolapuolen rakennuksessa on sekoitettu klassismin piirteitä moderniin pelkistettyyn arkkitehtuuriin.

Arkkitehtuuria ei kuitenkaan ole uskallettu viedä täysin sen loogiseen päätökseensä, joka olisi ollut, aikakauden ja elokuvateatterin puolen huomioiden, funktionalismi. Rakennuksen pääjulkisivu muodostuu ikkunarivistöistä, ja symmetriaa on koettu rikkoa vetämällä ensimmäisen kerroksen ikkunat nurkan yli. Pääsisäänkäynti, joka ei ole sijoitettu symmetrisesti keskelle rakennusta, on korostettu graniittipieloilla ja katoksella. Nämä ovat kokeiluja modernista arkkitehtuurista. Kuitenkin aumakatto, hirsirakenne ja leveähkö räystäslista piirtävät kuvaa klassismin ihanteista. Epäilemättä arkkitehdillä on ollut vaikeuksia suunnitella uutta rakennusta vanhan, puisen ravintolakahvilajokelan, jäänteiden ympärille.

Elokuvateatterin puoli, jossa arkkitehdillä oli vapaat kädet suunnitella, ilman vanhan rakennuksen asettamia rajoituksia, on sommiteltu väljään viuhkamaiseen muotoon.

Arkkitehti Hämäläinen tekee rakennusosien välillä eron julkisivun aukotuksen ja materiaalien avulla. Elokuvateatterin puolen ensimmäisen kerroksen julkisivun pinnoitteena on klinkkerilaattoja, ja kerroksen yläosassa on kuusi matalaa ikkunaa. Niistä ei näe ulkoa sisään eikä sisältä ulos. Se ei ole tarpeellista, sillä elokuviin tullaan juuri sen vuoksi, ettävoidaan irtaantua ulkoisesta maailmasta. Myös toisen kerroksen ainoa, julkisivun keskellä alkuperäisiin piirustuksiin merkitty leveä ikkuna, paljastaa rakennuksen käyttötarkoituksen; ikkunan takana on teatterin konehuone, ja tämä ikkuna viittaa aukkoon, jonka kautta elokuva projisoitiin kankaalle. Näillä keinoilla rakennus kertoi käyttötarkoituksensa eli funktionsa, Hämäläisen alkuperäisissä piirustuksissa näkyy myös räystään alla kulkeva koristefriisi, jota ei ole piirretty ravintolan puoleiseen osaan. On puhtaasti spekulaatiota, ovatko nämä friisit tarkoitettu viittaukseksi antiikkiin kuvastoon.

Vuonna 1941 Heikki Inari sai luvan muutoksille, jotka yhdenmukaistivat nämä kaksi rakennusosaa. Muutospiirustuksista voi havaita, että elokuvateatterin toisen kerroksen nerokkain yksityiskohta, ”projisointi-ikkuna”, poistettiin ja tilalle jatkettiin ikkuna-aukotusta hotellin puolen mukaisesti.

Lisäksi friisiä jatkettiin kiertämään koko rakennuksen julkisivuille, sisätiloihin lisättiin seitsemän klassista koristepylvästä ensimmäisen kerroksen ravintola- ja kahvilasaliin. Muutospiirustukset oli laatinut rakennusmestari Lauri Valkama. Ei ole tiedossa, miksi nämä muutokset tehtiin, mutta jälleen voi spekuloida; Inari halusi ”klassisoida” omistamiaan uudisrakennuksia, jotka arkkitehdin jäljiltä olivat koristeettoman paljaita. Inarit olivat epäilemättä ylpeitä neljä vuotta aikaisemmin valmistuneesta koristeellisen klassistisesta Jokikylpylästä. Hotelli-ravintola Jokela ja elokuvateatteri Kino-Karjala oli saatava näyttämään saman henkisiltä. Jokikylpälän rakennuksen kattolinjaa kiertää sama koristefriisi, kuin mikä muutosten myötä myös Jokelaan tuli.

Rakennusta tärvelevät muutokset jatkuivat seuraavaksi vuonna 1968 kun julkisivut pinnoitettiin mineriitillä. Julkisivuun, ensimmäisen kerroksen ikkunoiden yläpuolelle lisättiin myös paksu lista mainoskylttejä varten. Tämä ratkaisu tosin jämäköittää rakennuksen muuten ilmeetöntä julkisivua,ja sitoo Jokelan talon osaksiJokikylpylää, jossa on samankaltainen koristelista.

Jokelan rakennus, ja sen muutoshistoria kertoo siitä, että missään vaiheessa se ei onnistunut luomaan karaktääriä, joka identifioisi sen johonkin arkkitehtuurin tarinaan kuuluvaksi. Rakennuksessa on aavistus modernismia, aavistus klassismia ja aavistus näiden epäsuhtaa sekoitusta. Mutta toisaalta rakennuksessa lähes 80 vuotta toimineen ravintolan historia osoittaa, että juuri ihmiset luovat merkitykselliset tilat ja kokemukset. Jokela ja elokuvateatteri purettiin vuonna 2023.