PIELISHOVI

Joensuu oli aina 1930-luvulle saakka puutalovaltainen kaupunki, jolle leimaa antoivat leveät kadut ja matalat, arkkitehtuuriltaan toistensa kaltaiset yksikerroksiset puurakenteiset talot. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama taloudellinen ahdinko kiristi vuokra-asuntojen puutetta ja kaupungissa oli tarve lisärakentamiselle.

​Rakennustoiminnan kannalta vuodet 1936–1938 olivat erityisen vilkkaita. Näinä vuosina rakennettiin muun muassa SOK:n toimitalo, Oman Avun keskusvarastorakennus ja Savo-Karjalan Osuusteurastamo Itärantaan. Keskustan alueelle nousivat Kemiläisen asuin- ja liiketalo, Oman Avun toimitalo sekä asuinkerrostalo Asunto Oy Niskakatu 18. Sanomalehti Karjalainen uutisoi tästä kivitalojen rakennusbuumista: ”Joensuulle luodaan ameriikkalaisella vauhdilla »uusia kasvoja«”.

Joensuun ”uusien kasvojen” rakentaminen alkoi todenteolla Silta- ja Kauppakadun kulmaan syyskuussa 1938. Tällöin laskettiin Pielishovin (tunnetaan myös nimellä Teräskulma) peruskivi ja Joensuun suurimman kivitalon rakentaminen alkoi. Talo valmistui heinäkuussa 1939. Pielishovin rakennuslupaprosessi oli merkittävä Joensuun keskustan ilmeen näkökulmasta. Talon rakennuttaja, Oy Kotkan Rauta Ab, sai ja joutui vääntämään kättä Joensuun maistraatin kanssa rakennuslupiin liittyvissä kysymyksissä. Hankauksia ja lausuntokierroksia aiheutti muun muassa se, että Joensuun silloinen rakennusjärjestys ei sallinut viisikerroksisen rakennuksen rakentamista tontille. Asiaan pyydettiin lausuntoa jopa Rakennushallituksen toimistoarkkitehdiltä, Otto I. Meurmannilta. Meurmann katsoi, että näin suuri ja korkea rakennus ei sopisi pieneen Joensuuhun ja se tärvelisi kaupunkinäköalat, lisäisi sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja ja korottaisi asumiskustannuksia. Lopulta kuitenkin päädyttiin siihen, että Pielishovin rakentaminen olisi välttämätöntä kaupungin kehittymiselle, ja lupa rakentamiseen myönnettiin. Tämä päätös viitoitti osaltaan tietä suurten liiketalojen rakentamiselle ja keskustan ilmeen muotoutumiselle tulevina vuosikymmeninä. Pielishovi muodostui eräänlaiseksi oman aikakautensa kauppakeskukseksi. Rakennuksessa toimivat muun muassa Joensuun Rauta Oy, Hotelli Pielishovi ravintoloineen sekä lukuisia erikoisliikkeitä kuten kellosepänliike, parturi-kampaamo, apteekki sekä kirja- ja paperikauppa. 

​Talon on suunnitellut arkkitehtipariskunta Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä. Pielishovi on mestarillinen esimerkki heidän humaanista suhtautumisesta arkkitehtuuriin. Runsas materiaalivalikoima, hillitty koristeellisuus, kaarimuodot ja uurretut pylväät tekevät Pielishovista tavallista herkempää funktionalismia. Pielishovi oli pariskunnan työ, joka vakiinnutti heidät suomalaisen arkkitehtuurin kärkinimiin. Työskennellessään Pielishovin suunnitelmien parissa Martikainen-Ypyä ja Ypyä suunnittelivat Joensuuhun myös Savo-Karjalan Osake-Pankin liikekiinteistön Pielishovin vastapäätä Kauppakadulle. Tämä pieni valkoinen funkisrakennus toimi aluksi Joensuun Raudan tilapäisenä myymälänä ennen kuin se pääsi muuttamaan Pielishovin tiloihin. Sittemmin valkoinen funkisrakennus toimi Pohjoismaiden Yhdyspankin tiloina, ja lopulta se purettiin. Saman aikaisesti, vuonna 1938, Martikainen-Ypyä ja Ypyä suunnittelivat upean, virtaviivaisen suojeluskuntatalon Ilosaareen, mutta nämä suunnitelmat eivät valitettavasti koskaan toteutuneet. Kalevankatu 26 b:ssä sijaitsi pariskunnan suunnittelema ainutlaatuinen rapattu aumakattoinen asuintalo, joka on myös purettu pois.