Sortavalan Osuusliikkeen päätoimitalo

Sortavalan Osuusliike aloitti myyntitoimintansa pienessä, ja pian ahtaaksi käyneessä liikehuoneistossa vuonna 1920. Osuusliike vuokrasi tilavamman toimitalon, ja samanaikaisesti ryhdyttiin valmistelemaan oman talon rakentamista.

Osuusliike osti vuonna 1929 tuomari K. F. Bergin perikunnalta kiinteistöt ja tontit Raatihuoneen- ja Karjalankadun kulmasta sekä ns. Rantapuiston puutarha-alueen. Risteykseen rakennettiin puurakenteinen myymälä vuonna 1930. Sen viereen päästiin rakentamaan uutta funktionalistista, keskustoimitaloa vuonna 1939.

Sortavalan Osuusliikkeellä oli lukuisia sivumyymälöitä ympäri Laatokan Karjalaa. Sivumyymälöitä perustettiin Kirjavalahteen, Kuokkaniemelle, Kymölään, Läskelään, Ryttyyn, Harluun ja Pitkärantaan.

Osuuskaupan suuret suunnitelmat

Sortavalan Osuusliikkeellä oli jo 1930-luvun alussa suurisuuntaisia suunnitelmia omistamansa Rantapuistoalueen rakentamiseksi. Esteenä oli se, että alue oli kaavoitettu puistoalueeksi. Osuusliike anoi vuosikymmenen aikana useaan otteeseen rakennusoikeutta liikekiinteistölleen tälle tontille. Sortavalan kaupunki oli jo pakkolunastanut alueen tontteja muilta tontinomistajilta, eikä se näin ollen voinut kevyin perustein suostua rakennusoikeuden myöntämiseen.

Osuusliike oli valmis maksamaan huomattavia summia kaupungille rakennusoikeudesta. Viimeisimmässä tarjouksessa Osuusliike oli valmis maksamaan 200,000 markkaa rakennusoikeudesta sekä luovuttamaan 1/3 omistamasta tontista puistoalueeksi, ja olisi sitoutunut kaupungin asettamiin velvoitteisiin, kuten ettei se saisi harjoittaa kiinteistöissään hotellitoimintaa eikä saisi perustaa I. luokan ravintolaa.

Tässä vaiheessa oli Karjalankadun toiselle puolelle rakennettavan Sortavalan Seurahuoneen suunnitelmat edenneet niin pitkälle, että kaupunki pelkäsi Osuusliikkeen tulevien kiinteistöjen kilpailevan liiaksi Seurahuoneen palveluiden kanssa. Tiettävästi Osuusliikkeelle ei koskaan lupaa myönnetty rakentaa Rantapuistoalueelle. Osuusliike teetti vuosien varrella useita suunnitelmia ranta-alueen rakentamisesta, mutta mikään näistä ei toteutunut.

Sortavalan Osuusliike oli jo vuonna 1931 tilannut piirustukset SOK :n rakennusosastolta liike-, hotelli- ja ravintolarakennuksesta toteutettavaksi Rantapuistoon. Piirustukset oli laatinut Erkki Huttunen SOK:n rakennusosastolla, johon hänet oli palkattu vuotta aikaisemmin tuntipiirtäjäksi. Huttusen piirustuksissa neljäkerroksinen liiketalo olisi rakennettu porrastetusti rantaan viettävään rinteeseen. Rannanpuolella olisi ollut ravintolakahvila, ja niiden yhteydessä kahdessa tasossa olevat suuret terassit. Terasseilta rantaan olisi johtanut kahden kerroksen korkuinen kierreportaikko. Kahvilan ja ravintolan julkisivut olisivat olleet toteutettu suurista lasiseinämistä. Karjalan- ja Raatihuoneenkadun puolella olisi ollut Sortavalan Osuusliikkeen myymälöitä sekä ylimmissä kerroksissa hotellihuoneita. Rakennusta ei koskaan toteutettu. Huttunen kuitenkin pääsi toteuttamaan näitä ideoita seitsemän vuotta myöhemmin tien toiselle puolelle suunnitellessaan Sortavalan Seurahuonetta.

Seuraavat suurisuuntaiset suunnitelmat ranta-alueen rakentamiseksi tapahtuivat vuosina 1942 ja 1944. Piirustuksista käy ilmi, että tarkoituksena oli rakentaa liike-, asuin-, ja varastorakennuksia Seurahuoneen molemmin puolin ranta- ja satama-alueelle Laatokan rannalle.

Vuodelta 1942 on luonnoksia, jotka on piirtänyt Kaj Blomsted ja hyväksynyt Erkki Huttunen, joka tässä vaiheessa oli siirtynyt Valde Aulangon tilalle Sok :n rakennusosaston johtajaksi. Luonnoksissa näkyy, että aiemmin vuonna 1931 Huttusen piirtämä suunnitelma Rantapuistoon, joka ei toteutunut, on piirretty uudestaan nyt suuremmassa mittakaavassa. Lisäksi Seurahuoneen itäpuolelle oli suunniteltu suurta varastorakennusta. Vuonna 1944 päivätyissä piirustuksissa samaa varastorakennusteemaa, yhdistettynä asuinkerrostaloon, on jatkettu Paavo Riihimäen piirtämänä. Näistäkään suunnitelmista mikään ei koskaan toteutunut.

Toteutunut suunnitelma

Osuusliikkeen suunnitelmista toteutui Karjalankadun varteen rakennettu Sortavalan Osuusliikkeen keskustoimitalo. Keskustoimitalo rakennettiin vanhan puisen toimitalon vierelle. Taloa ryhdyttiin rakentamaan huhtikuussa 1939. Elokuussa ehdittiin jo viettää harjannostajaisia kunnes sota keskeytti rakennustyöt. Rakennus valmistui lopullisesti vuonna 1942.

Valmistunut rakennus on kolme kerroksinen, pituudeltaan 29 metriä ja leveydeltään 15 metriä. Rakennuksen pihan puolella on kaksikerroksinen siipirakennus varastoja varten. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat myymälät, toisessa kerroksessa konttorit ja kolmannessa kerroksessa oli asuinhuoneistoja. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Birger Stenbäck Sok:n rakennusosastolla.

Sortavalan Osuusliikkeen keskustoimitalo edustaa tyypillistä funktionalistista kaupparakennusta, joka koostuu selkeästä suorakaiteen muodosta, valkeaksi rapatuista julkisivuista, pääjulkisivun yläosan korkeasta otsasta sekä aukotusten ryhdikkäästä sommittelusta.