Urheilukentän pääsisäänkäynti

Joensuulainen urheiluväki oli 1920-luvun alusta saakka vaatinut kunnollista kenttää urheilutoiminnoille. Arkkitehti Meurmann esitti vuonna 1927 urheilukentän paikaksi Hasanniemeä tai tonttia Länsikadun varrelta. Paikaksi oli ehdotettu myös Ilosaarta ja Linnunlahden maastoa. Ilosaari oli aivan liian pieni urheilukentälle ja Hasanniemen ja Linnunlahden alueet liian kaukana keskustasta.

Paikaksi valikoitui Länsikadun varsi, jossa jo sijaitsi Keski-Karjalan Hevosystäväin seuran ravirata, joka palautui vuonna 1930 kaupungin omistukseen. Uusi Urheilukenttä rakennettiin niin, että se jäi raviradan ympäröimäksi. Urheilukenttä oli valmis vuonna 1934.

Arkkitehti Meurmann suunnitteli vuonna 1938 juhlallisen pääsisäänkäynnin urheilukentälle. Sisäänkäyntiä korostaa kaksi korkeaa, puurimoilla päällystettyä, pyöristettyä pylvästä. Vierellä on neljän myyntipisteen lipunmyyntikioski ja sisääntuloaukiolla on paikka neljälle lipputangolle. Yleisöä portille ohjaa aidan pyöristetty kulma.

​Funktionalismi sopi mainiosti urheilun ja liikunnan tyyliksi, sen usein vauhdikkaat, ja paljaat muodot korostivat myös urheiluun liitettyjä sankarillisia ominaisuuksia. Joensuun urheilukentän pääsisäänkäynnin porttiaihe valmistui todennäköisesti vasta vuonna 1949 Joensuun kaupungin 100-vuotisjuhlaan, jotka pidettiin 10.7.1949. Vuosijuhlien ohjelmassa oli mm. kansainväliset yleisurheilukisat, jotka pidettiin urheilukentällä. Urheilukenttää, eikä Meurmannin suunnittelemaa sisäänkäyntiä, ole enää olemassa. Alueesta on muodostunut Mehtimäen urheilualue eri toimintoineen.